Liikeidea tiedossa, osakeyhtiölaki hukassa? Haluat perustaa oy:n, mutta miten? minne mikäkin paperi vietiinkään...?

Osakeyhtiön eli oy:n perustaminen on nykyään yksinkertainen prosessi, mutta usein lähdettäessä osakeyhtiötä perustamaan saattaa ohjeet olla hieman epäselvät ja paperit mennä ristiin. Tämän oppaan tarkoituksena on opastaa kuinka perustetaan oikea osakeyhtiö. Epäselvät termit on kursivoitu ja selitelty kohdassa "Selitteet ja Termit".

Osakeyhtiön Perustaminen

Osakeyhtiön perustamiseen riittää yksi joko luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Perustajan on oltava täysivaltainen ja hän ei saa olla konkurssissa. Vähintään yhdellä perustajalla tulee olla asuin- tai kotipaikka Euroopan talousalueella, jollei rekisteriviranomainen myönnä poikkeuslupaa.

Yksityisen osakeyhtiön perustamiseen vaaditaan vähintään 2 500 euron osakepääoma. Julkisen osakeyhtiön osakepääoma on oltava vähintään 80 000 euroa.

Sopimuksen mukaan yhtiöön voidaan sijoittaa muutakin omaisuutta kuin rahaa. Tälläisen apporttiomaisuuden arvon oikeasta arvioimisesta kantavat vastuun perustajat. Lisäksi riippumaton asiantuntijalta on saatava hyväksyttävä tilintarkastajan lausunto.

Osakeyhtiön perustamistoimet:

1. Toiminimen ideointi.
2. Perustamissopimuksen laatiminen.
3. Yhtiöjärjestyksen laatiminen.
4. Mahdollisten osakassopimusten tekeminen.
5. Perustamisilmoituksen tekeminen kaupparekisteriin; osakkeista rahassa suoritettava määrä on maksettava yhtiön pankkitilille ennen perustamisilmoituksen antamista.
6. Perustamisilmoituksen tekeminen verohallintoon: ilmoittaudutaan tarpeen mukaan arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ja/tai ennakkoperintä rekisteriin; lisäksi voidaan pyytää ennakkoveron määräämistä.
7. Lupahakemuksen tai erityisilmoituksen tekeminen, jos harjoitetaan ohjesääntöistä, niin sanottua luvanvaraista elinkeinoa.
8. Mahdollisten osakekirjojen antaminen.
9. Osakeluettelon ja osakasluettelon laatiminen.
10. vakuutusasioiden hoitaminen: a) tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutuksen ottaminen työntekijöille; b) eläkevakuutuksen ottaminen työntekijöille sekä yrittäjälle itselleen; c) vapaaehtoisten vakuutusten ottaminen.
11. Työsuojeluorganisaation luominen, ja jos yrityksen palveluksessa on yli 10 työntekijää, työn alkamisilmoituksen tekeminen työnsuojeluviranomaisille.
12. Työterveyshuollon järjestäminen.
13. Muihin säädöksiin ja määräyksiin perehtyminen. Esimerkiksi järjestyslaissa säädellään mainostamista. Pelastusviranomaiselta kannattaa ottaa selvää paloturvallisuusmääräyksistä. Myös Teoston ja Gramexin ehdot ja tariffit työpaikka- sekä asiakasmusiikista tulevat selvitettäviksi. Yrityksen on tietenkin pidettävä kirjanpitolain ja -asetuksen mukaista kirjanpitoa.

Hallituksen jäseniltä, varajäseniltä, toimitusjohtajalta ja tämän sijaiselta, tilintarkastajilta sekä varatilintarkastajilta on saatava ennen valintaa suostumus tehtävään. Sama koskee myös mahdollisen hallintoneuvoston jäseniä ja varajäseniä.

Perustamispaperit

1. Perustamissopimus
2. Yhtiöjärjestys
3. Perustamisilmoitus (kaupparekisteriin ja verottajalle) (Y1 -lomake)
4. Osakas- ja Osakeluettelo
5. Osakekirja(t)

Toiminimen ideointi

Lähdetessä osakeyhtiötä perustamaan, tulee oy:lle valita toiminimi. Toiminimeen on oltava yksilöllinen ja se ei saa olla sekoitettavissa saman alan yritykseen. Yrityksen toiminimeen voi saada yksinoikeuden, eli muut eivät saa käyttää kyseistä toiminimeä. Yksinoikeuden saa joko rekisteröimällä nimen kaupparekisteriin tai vakiinnuttamalla toiminimen käyttämällä sitä. Toiminimen rekisteröinti on maakohtaista, eli kun olet reksiteröinyt toiminimen Suomessa, saatu yksinoikeus on voimassa vain Suomessa.

Toiminimi ei myöskään saa olla hyvän tavan vastainen eikä harhaanjohtava. Toiminimen voi käydä tarkastamassa Patentti- ja rekisterihallituksen toimitiloissa helsingissä, ja yhtä hyvin työvoima- ja elinkeinokeskuksissa eli TE-keskuksissa sekä maistraatissa. Voit myös tarkistaa toiminimen puhelimitse Patentti- ja rekisterihallitukselta.

Perustamissopimuksen laatiminen

Kaupparekisteröinnin edellytys on, että perustamissopimus laaditaan kirjallisesti. Perustamissopimus korvaa aikaisemmassa laissa edellytetyn perustamiskirjan ja perustamiskokouksen pöytäkirjan. Valittavilta henkilöiltä on ennen valintaa saatava suostumus toimeen ryhtymisestä. alla on esimerkki perustamissopimuksesta, joka on saatavilla Pantentti- ja rekisterihallituksen kotisivulta ja toimitiloista. Perustamissopimuksen voi myös hakea esimerkiksi maistraateista.

Perustamissopimuksen sisältö on seuraava:

1. Sopimuksen päivämäärä

Perustamisilmoitus kaupparekisteriin on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen päivämäärästä. Mikäli osakkeenmerkitsijät allekirjoittavat perustamissopimuksen eri päivinä, sopimuksen päivämäärä on viimeisen allekirjoituksen päivämäärä.

2. Osakkeenomistajien yksilöinti

Perustamissopimuksessa tulee mainita nimen lisäksi henkilötunnus tai Y-tunnus. Lisäksi tulee merkitä kunkin osakkaan merkitsemien osakkeiden lukumäärä ja tarvittaessa osakelaji.

3. Osakkeen merkintähinta

Osakkeesta yhtiölle maksettava määrä eli merkintähinta on ilmaistava rahamääräisenä siinäkin tapauksessa, kun se voidaan suorittaa muuna omaisuutena kuin rahana (esimerkiksi apporttiomaisuudella).

4. Osakkeen maksuaika

Perustamissopimukseen otettavassa ehdossa osakkeen maksuaika tulee määritellä lyhyeksi. Tämä käytäntö takaa sen, että osakkeiden tulee olla täysin maksettuja yhtiön rekisteröinti hetkellä. Yhtiön on on siten ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmessa kuukaudessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta.

5. Yhtiön johdon ja tilintarkastajien yksilöinti

Perustamissopimuksessa on ilmoitettava yhtiön hallituksen jäsenien täydellinen nimi, henkilötunnus (tai ulkomaalaisen syntymäaika, osoite ja kansalaisuus. Myös hallituksen puheenjohtaja tulee mainita, ellei hänen valintaansa jätetä hallituksen tehtäväksi. Vastaavat tiedot on myös annettava tilintarkastajista. Jos yhtiössäsi on toimitusjohtaja tai halllintoneuvoston jäseniä on niistäkin mainittava vaadittavat tiedot.

6. Tilikausi

Tilikausi tulee määritellä perustamissopimuksessa. Voidaan myös menetellä niinkin, että mahdollisesti myöhemmistä tilikausista poikkeavasta ensimmäisestä tilikaudesta määrätään perustamissopimuksessa ja muista tilikausista yhtiöjärjestyksessa.

Yhtiöjärjestyksen laatiminen

Perustamissopimukseen voidaan liittää joko erillinen yhtiöjärjestykseksi nimettävä osuus tai sopimukseen voidaan liittää erilliselle asiakirjalle laadittu yhtiöjärjestys. Yhtiöjärjestys on julkinen asiakirja eli se on jokaisen luettavissa. Yhtiöjärjestys pätee osakeyhtiöön samalla tavoin kuin laki. Yhtiöjärjestyksen vastaisesta teosta voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiölle, osakkaalle tai muulle henkilölle.

Uuden lain mukaan yhtiöjärjestys voidaan laatia hyvinkin lyhyeksi. Vähimmäissisältö muodostuu yhtiön toiminimestä, kotipaikasta ja toimialasta.

1. Yhtiön toiminimi

Toiminimen on oltava lain säännösten mukainen. Sen on erotuttava selvästi muista rekisterissä olevista toiminimistä. Jos yhtiö aikoo käyttää toiminimeään kaksi- tai useampikielisenä, on jokainen toiminimen ilmaisu mainittava yhtiöjärjestyksessä.

2. Yhtiön kotipaikka

Yhtiön kotipaikan on oltava Suomessa sijaitseva kunta. Yleensä se kunta, josta yhtiön toimintaa johdetaan. Yhtiön yhtiökokous pidetään yhtiön kotipaikassa, joskin yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muustakin paikkakunnasta. Myös tuomioistuin määräytyy yhtiön kotipaikan perusteella.

3. Yhtiön toimiala

Yhtiön toimiala on perinteisesti ideoitu ja määritelty hyvin laajaksi, koska yritys ei voi toimia alalla, jota ei ole mainittu yhtiöjärjestyksessä. Yhtiön toimiala voidaan määrittää kattaamaan kaikki laillinen liiketoiminta. On huomattavaa, että laajaksi rekisteröityny toimiala edellyttää yrityksen toiminimenkirjoittajilta keskinäistä luottamusta. Esimerkiksi tällöin kukin hallituksen jäsen voi edustaa yhtiötä kaikilla toimialoilla, vaikka toimialat olisi jaettu sisäisesti jäsenien kesken.

Mahdollisten osakassopimusten tekeminen

Osakassopimus eli osakkeenomistajien keskinäinen sopimus poikkeaa luonteeltaan ja vaikutuksiltaan yhtiöjärjestyksestä. Osakassopimus ei ole julkinen asiakirja. Osakassopimuksen sisällön rikkomisesta ei seuraa päätöksen pätemättömyyttä, sen sijaan osakassopimusta rikkonut osapuoli saattaa joutua maksamaan vahingonkorvausta muille sopimusosapuolille.

Osakassopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia vähemmistö-osakkaiden osallistumisesta yhtiön hallintoon ja johtamiseen, heidän oikeudestaan saada tietoa yhtiöstä tilikauden aikana sekä osingonjakopolitiikasta.

Osakassopimukset ovat yleisimpiä yhtiöissä, joissa on pääomasijoittajia, jotka eivät osallistu yhtiön käytännön liiketoimintaan.

Perustamisilmoituksen tekeminen kaupparekisteriin

- ilmoitusaika

Hallituksen vastuulla on, että yhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin Y1-lomakkeella kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Ellei perustamisilmoitusta anneta kaupparekisteriviranomaisille tässä ajassa, yhtiön perustaminen raukeaa.

- osakkeiden maksaminen

Osakkeista rahassa suoritettava määrä on maksettava yhtiön pankkitilille ennen perustamisilmoituksen antamista. Tili voi olla joko Suomessa tai ulkomailla oleva yhtiön pankkitili. Ulkomailla olevan tilin tulee kuitenkin vastata Suomessa olevan talletuspankin tiliä.

- vakuutus osakkeiden maksamisesta

Hallituksen jäsenet sekä toimitusjohtaja ja myös tilintarkastaja(t) vakuuttavat rekisteri-ilmoituksessa vahingonkorvausvastuun uhalla, että

• yhtiön osakkeet on täysin maksettu; ja
• maksu on tullut yhtiölle; ja
• osakeyhtiölain säännöksiä osakepääoman maksamisesta on noudatettu.

Sillä hetkellä, kun edellä mainitut henkilöt antavat vakuutuksensa osakkeiden maksamisesta, ei osakkeista maksetun määrän tarvitse enää olla yhtiön pankkitilillä. Sitä on jo voitu käyttää yhtiölle tarpeellisiin menoihin.

- toiminimen rekisteröinti

Toiminimen osalta voi käydä niin, että rekisterissä on joko samanlainen tai samankaltainen toiminimi, jolloin ilmoitettavaa toiminimeä ei voida rekisteröidä. Tälläisen tapauksen varalta on ajan voittamiseksi mahdollista antaa perustamisilmoituslomakkeen liitteenä vapaamuotoinen pyyntö, jossa esitetään enintään kolme vaihtoehtoista toiminimiehdotusta suosituimmuusjärjestyksessä:

"Mikäli esitettyä toiminimeä ei voida rekisteröidä, pyydän kaupparekisteriä tutkimaan nimivaihtoehdot seuraavassa suosituimmuusjärjestyksessä: ...."

- oikeustoimet perustettavan yhtiön lukuun

Osakeyhtiöstä tulee oikeushenkilö, kun se on rekisteröity. Periaatteet vastuun siirtymisestä yhtiölle ovat seuraavat:

1. Perustamissopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tehdyistä oikeustoimestä siirtyy vastuu yhtiölle automaattisesti rekisteröintihetkellä.
2. Myös ennen perustamissopimuksen allekirjoittamista syntyneestä velvoitteesta siirtyy vastuu yhtiölle automaattisesti rek.hetkellä, edellyttäen

a) että oikeustoimi, esimerkiksi kiinteistön omistaminen, on yksilöity perustamissopimuksessa; ja

b) että oikeustoimi on tehty enintään vuosi ennen perustamissopimuksen allekirjoittamista.

Henkilöt, jotka ovat ennen perustamissopimuksen tekoa esimerkiksi ottaneet velkaa perustettavan yhtiön lukuun, jäävät velasta myös henkilökohtaiseen vastuuseen, ellei velkoja heitä siitä nimenomaisesti vapauta.

Perustamisilmoituksen tekeminen verohallintoon

Niin kaupparekisteriä käsiteltäessä mainittiin, Y-lomakkeissa ovat tiedot sekä kaupparek.viranomaisia vettä verohallintoa varten. Lomakkeen jättämisellä yritys saa itsellee Y-tunnuksen. Samalla lomakkeella ilmoittaudutaan tarpeen mukaan paitsi kaupparekisteriin, myös

- arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos yrityksellä on arvonlisäveronalaista toimintaa;

- rekisteröidyksi työnantajaksi, jos yrityksellä on säännöllistä palkanmaksua;

- ennakkoperintärekisteriin, josta työn teettäjät voivat varmistaa, ettei yritykselle maksettavista suorituksista tarvitse toimittaa ennakkopidätystä. (rekisterin os. www.ytv.fi > YTJ-tietopalvelu).

Lisäksi perustamisilmoituslomakkeella voidaan pyytää ennakkoveron määräämistä yritykselle. Mikäli arvioidaan, että ensimmäisellä tilikaudella ei synny verotettavaa tuloa, ei ennakkoveroakaan tule maksettavaksi.

Lupahakemuksen tai erityisilmoituksen tekeminen

Lain edellyttämä ohjesääntöisen elinkeinon (= elinkeino, jossa vaaditaan erillistä lupaa) lupahakemus tai ilmoitus viranomaisille tehdään sen jälkeen, kun yhtiön on merkitty kaupparekisteriin. Lupahakemukseen tai ilmoitukseen liitetään kaupparekisteriote. Sen jälkeen, kun lupa on saatu, on kaupparek. tehtävä ilmoitus luvan saannista muutosilmoituslomakkeella. Myönetty lupa sisällytetään ohjeiden mukaan ilmoituksen.

Mahdollisten osakekirjojen antaminen

Osakekirja on arvopaperi ja todistus osakeomistuksesta. Se asetetaan nimetylle, osakasluetteloon merkitelly henkilölle. Yksi osakekirja voi sisältää yhden tai useampia osakkeita. Osakekirjaa ei saa antaa ennen kuin yhtiö on rekisteröity, myös jolloin osakkeet on täysin maksettu.

Ennen osakekirjan antamista voidaan antaa väliaikatodistus. Sekä osakekirjassa että väliaikatodistuksessa on oltava yhtiön toiminimi ja Y-tunnus sekä osakkeen tai osakekirjan taikka väliaikaistodistuksen numero. Myös osakkeen laji on mainittava, jos yhtiöjärjestyksessä sellainen sallitaan.

Asiakirjat päivätään ja allekirjoitetaan. Osakekirjan ja väliaikatodistuksen allekirjoittaa yhtiön hallitus tai hallituksen siihen valtuuttama henkilö. Osakekirjat ja väliaikatodistukset voi laatia itse tai ne voi kirjoittaa kirjakaupasta saataville lomakkeille. Osakekirja on annettava osakkeenomistajalle, jos tämä pyytää sitä yhtiön hallitukselta.

Osakekirjassa tai sen liitteenä voi olla osinkolippuja (= osinkojen eli liikevoiton nostamista varten) ja osakeantilippuja (= uusien osakkeiden merkitsemistä varten, kun yhtiö korottaa osakemääomaansa). Jos osakeantilippuja ei käytetä voi osakkeenomistaja saada yhtiöltä erityisen osakeantitodistuksen tulevia uusia osakkeita varten.

- arvo-osuusjärjestelmä

Osakekirjaa ei anneta, jos yhtiö on arvo-osuusjärjestelmässä. Pörssiyhtiöiden on pakko oltava, mutta muut yhtiöt voivat liittyä järjestelmään hakemuksella. Arvo-osuusjärjestelmä eli niin sanottu paperiton järjestelmä koostuu arvo-osuusrekisterissä olevista sähköisistä arvo-osuustileistä ja luetteloista, joille on kirjattu arvo-osuuksien, osakkeiden, omistajat.

Osakerekisterin laatiminen (Osake- ja osakasluettelo)

Käytännössä osake- ja osakasluetteloa nimitetään osakerekisteriksi. Luetteloissa on osakkeenomistajien henkilötietoja ja tiedot heidän omistamistaan osakkeista. Osakasluettelossa osakkaat ovat akkosjärjestyksessa ja osakeluettelossa osakkeet tai osakekirjat ovat numerojärjestyksessä.

Luettelot on laadittava luotettavalla tavalla viivytyksettä yhtiön perustamisen jälkeen. Ne voivat olla esimerkiksi irtolehti- tai korttijärjestelmän muodossa tai ne voidaan laatia sähköiseen muotoon.

Jos luetteloiden tiedoissa tapahtuu jokin muutos, se on merkittävä viivytyksettä luetteloihin. Merkintä on päivättävä (= lisättävä päivämäärä). Jos osake esimerkiksi myydään, uuden osakkeenomistajan oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttää, että hänet on merkitty osakeluetteloon tai että hän on esittänyt yhtiölle luotettavan selvityksen osakkeen saannosta.

Yhtiöiden, joiden osakeomistuksen eivät ole arvo-osuusjärjestelmässä, ei muutosmerkintää osakerekisteriin saa tehdä ennen kuin osakkeen uusi omistaja on esittänyt selvityksen varainsiirtoveron maksamisesta. Vero on 1,6 prosenttia. Se tulee maksettavaksi, jos osakkeet myydään tai vaihdetaan ilman arvopaperipörssin välitystä.

Osake- ja osakasluettelo on pidettävä yhtiön pääkonttorissa jokaisen nähtävänä. Kenellä tahansa on myös oikeus korvausta vastaan saada jäljennos luetteloista tai niiden osista. Osake- ja osakasluettelon pitämisen laiminlöynnistä ja myös niiden nähtävänä pitämisen laiminlyönnistä on säädetty seuraukseksi sakkorangaistus.

Vakuutusasioiden hoitaminen

Käytännössä vakuutusasioiden hoitaminen on yrityksen perustajalle sikäli helppoa, että vakuutusyhtiö saattaa hänen pyynnöstään voimaan pakolliset ja perustajan haluamat vapaaehtoiset vakuutukset. Pakollisista vakuutuksista tapaturmavakuutus ja työttömyysvakuutus (sekä työehtosopimusten edellyttämä ryhmähenkivakuutus) on otettava työntekijöille 12 työpäivän kuluessa. Tyäeläkevakuutus (TyEL-vakuutus) työntekijöille on otettava kuukauden kuluessa.

Yrittäjän on otettava itselleen niin sanottu YEL-vakuutus kuuden kuukauden kuluessa yrittäjätoiminnan alkamisesta. Osakeyhtiössä YEL-vakuutus otetaan henkilölle, joka on yhtiössä johtavassa asemassa, ja jonka omistus yhtiöstä tai sen äänimäärästä yksi tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa on yli puolet.

Työsuojeluorganisaation luominen

Yritystä perustaessa on luotava työsuojeluorganisaatio. Mikäli työntekijöitä on yli 10, on työn alkamisesta ilmoitettava työsuojeluviranomaisille. Tietenkin on syytä myös alasta riippuen tutustua työsuojelulainsäädäntöön. Työsopimuslaissakin on työnantajan yhdeksi velvollisuudeksi säädetty työturvallisuudesta huolehtiminen.

Vaikka yrityksessä olisi vain yksi työntekijä, tulee nimettäväksi työsuojelupäälikkö. Työnantaja voi tomia joko itse työsuojelupäälikkönä tai hän voi nimetä tehtävää hoitamaan jonkun muun. Jos työpaikalla työskentelee väh. 10 työntekijää, tulee työsuojelupäälikon lisäksi olla työsuojeluvaltuutettu. Hänet ja kaksi varavaltuutettua työntekijät valitsevat keskuudestaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Mikäli työntekijöitä on vähintään 20, on kaikkien edellä mainittujen lisäksi valittava työsuojelutoimikunta. Osa sen jäsenistä edustaa työnantajaa, osa työntekijää.

Työterveyshuollon järjestäminen

Vaikka yrityksessä olisi vain yksi työntekijä, on työnantajan järjestettävä ja kustannettava työterveyshuolto. Sen järjestämiseksi on kolme vaihtoehtoa:

1. Työterveyshuollon palveluista voidaan tehdä sopimus joko kunnallisen; tai
2. jonkin yksityisen lääkäriaseman kanssa; tai
3. Ottaa yritykseen työsuhteeseen terveydenhuollon ammattihenkilöstöä (suuryrityksen lähinnä käyttävätä tätä).

Kun työnantaja valmistelee työterveyshuollon toteuttamista, tulee hänen toimia yhteistyössä työntekijoiden tai heidän edustajiensa kanssa. Työnantaja saa KELAlta hakemuksesta vuosittain takaisin osan työterveyshuollon aiheuttamista kuluista. Työterveyshuollon laiminlyönnistä tai huolimattomuudesta tuomitaan sakkoon.

Muita perustamistoimia

Yrityksen perustajan on hyvä tietää mainostamisesta, että "yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavan tai häikäisevän tai harhauttavan valon taikka liikenteenohjauslaitetta muistuttavan tai muuten turvallisuutta vaarantavan mainoksen käyttäminen on kielletty" (Järjestyslain 6§, Tu 608, 612/2003).

Yrityksen sijaintikunnan pelastusviranomaiselta saa tietoa paloturvallisuusmääräyksistä.

Teostolta ja Gramexilta on syytä kysyä kuulloisistakin asiakas- ja työpaikkamusiikin korvausehdoista.

Lisäksi on otettava huomioon kirjanpitolain säännökset.

Työturvallisuuslaissa on säännöksiä työnantajan velvollisuudesta huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Lomakkeet

Patentti- ja Rekisterihallitus tarjoaa perustamispaketin, jossa on tarkemmat täyttö- ja perustamisohjeet:

http://www.ytj.fi/1631/1612/1650 (Etusivu > Y-lomakkeet > Perustamisilmoituslomakkeet > Oy:n perustamispaketti)

Selitteet:

luonnollinen henkilö = Luonnolliset henkilöt ovat vain ja ainoastaan ihmisiä.

oikeushenkilö = Oikeushenkilö eli juridinen henkilö on henkilöiden yhteenliittymä tai pääomien yhteenliittymä, jolla on omat oikeutensa ja velvollisuutensa. Esimerkiksi Yritys on oikeushenkilö, joka voi edustaa.

täysivaltainen = kykyä tehdä oikeustoimia, esimerkiksi täysi-ikäinen. Ala-ikäinen on vajaa-valtainen.

konkurssi = tilanne, jossa velallinen henkilö tai organisaatio todetaan tuomioistuimessa kyvyttömäksi maksamaan velkojaan takaisin.

yksityinen osakeyhtiö = Se ei voi listautua pörssiin muuttumatta ensin julkiseksi osakeyhtiöksi, eivätkä sitä koske samat tiedonanto- ja muut velvollisuudet kuin julkista osakeyhtiötä. Lyhenne Oy on englanniksi Ltd. ja ruotsiksi Ab.

julkinen osakeyhtiö = Julkinen osakeyhtiö tarkoittaa yhtiötä, jonka osakkeilla saa käydä julkisesti kauppaa.

apporttiomaisuus = voi olla vain omaisuus, jolla on yhtiölle taloudellista arvoa.

tilintarkastaja(t) = tarkastaa yrityksen tai muun kirjanpitovelvollisen tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon sekä antaa siitä tilintarkastuslaissa tai muualla lainsäädännössä edellytetyt raportit, esimerkiksi tilintarkastuskertomuksen yhtiökokoukselle.

toiminimi = yksinoikeus nimen käyttämiseen samalla tai samankaltaisella alalla.

toimitusjohtaja = vastuu päivittäisestä yrityksen hallinnosta.

Lähteet:

Kalevi Suominen & Hanna Savolainen, Opi kaupan ja hallinnon oikeutta (2007)