Näin haet kesätöihin

Olet jo ehkä soitellut sinne tänne, mutta kaikilla näyttää olevan jo kesän työvoima kasassa. Työpaikan löytäminen on työnhaun kenties vaikein kynnys. Työnhaku on aikaa, jolloin on motivoitava itseään, sekä on oltava aktiivinen. Täytyy soitella, harjoittaa henkilökohtaista pr:ää, käydä näyttäytymässä, katsoa silmiin, puristaa kädestä jämäkästi ja vakuuttaa.

Tärkeintä kesäduunin metsästämisessä on kaikkien käsillä olevien hakukanavien hyväksikäyttö. Soita, lähetä sähköpostia, surffaa netissä, käy paikanpäällä esittäytymässä. Vapaana olevia kesätyöpaikkoja kannattaa tiedustella esimerkiksi työvoimatoimistolta tai suoraan työnantajalta.

Usein jopa kotialueesi lähimarketit, -kahvilat ja muut palveluntarjoajat tarvitsevat kesätyövahvistuksia, joten hommia voi löytyä lähempääkin. Duunia kannattaa myös kysellä peruskoulun TET-harjoittelun työnantajalta tai vaikkapa omilta sukulaisilta.

Viime aikojen hittiduuneiksi ovat nousseet kuntien tarjoamat kesäpestit. Uimarannat, urheiluradat, puutarhat ja päiväkodit täyttyvät kesällä innokkaista duunareista. Monien kaupunkien hakukoneet polkaistaan käyntiin kevättalvella, jolloin kannattaa olla kärppänä paikalla. Tehokas keino kysyä kesätöitä on marssia paikanpäälle esittäytymään, rohkeutta ja aloitekykyä arvostetaan aina.

Ansioluettelo eli CV

Currmicum Vitae tarkoittaa kirjaimellisesti lyhyttä elämänkertaa, mutta kaikkea syntymäsi jälkeen karttunutta elämänkokemusta ei ansioluetteloon tarvitse raaputtaa. Tavanomaisten henkilötietojen lisäksi CV:hen on hyvä kirjata tiedot omasta osaamisesta, kuten kielitaidoista, itseään kiinnostavista kouluaineista tai tietokone taidoista.

Kaikki harrastuksiasi koskeva tieto on taattua materiaalia ansioluetteloon, aina partiokoulusta teatterinäytelmiin. Oman luonteenkaan analysointia ei tarvitse välttää. Yleisien adjektiivirimpsujen sijasta voit kuvailla itseäsi esimerkiksi miten selviät kiperistä tilanteista tai mitä ominaisuuksia pidät työssä tärkeänä.

Monet työnantajat vaativat hakemuksen liitteeksi CV:n, ja jopa ansioluetteloa on hyvä vilauttaa, vaikkei sitä pyydettäisikään. Kun CV:n laatii kerralla hyvin, sen päivittäminen onnistuu jatkossa vaivattomasti.

Työhakemuksen täyttäminen

Usein ansioluettelossa ja työhakemuksessa tulee toisteltua samoja asioita. Tämä ei ole vaarallista, mutta kannattaa muistaa, että CV on yleistietopaketti ja työhakemus taas tiettyä tehtävää varten laadittu henkilökohtainen kirjeesi. Hakemusta täyttäessä kannattaa siis miettiä, millaisia asioita työnantaja haluasi tietää sinusta.

Tavallisesti nuorilla hakijoilla ei ole ammatillista koulutusta eikä aikaisempaa työkokemusta. Tästä ei kannata huolestua, sillä joukosta voi erottua myös ilman näyttäviä diplomeja. Esimerkiksi nettihakemuksissa kysytään usein, miksi juuri sinä olet sopiva kyseiseen tehtävään. Vastauksesi tälläiseen kysymykseen on mahdollisuutesi nousta esille harmaasta massasta. Voit myös halutessasi liittää kuvan työhakemuksen yhteyteen.

Jos esimerkiksi haet kesätyötä kaupankassalle, voit kertoa olevasi tarkka rahankäsittelijä ja sosiaalisesti taitava. Mikäli näet itsesi oppaana Korkeasaaressa, mainitse esimerkiksi, jos tiedät jotakin harvinaista kieltä, kuten Japania. Itsensä kehumista ei pidä vierastaa, mutta muista pysytellä totuudessa.

Kissankokoisten kirjaimien tai punaisen värin käyttäminen hakemuksessa ei liene paras keino herättää työantajan huomiota. Taiteellisuudelle voi kuitenkin olla sijaa - varsinkin silloin, kun haettava työ edellyttää luovuutta. Unelmaduunisi mainostoimiston apulaisena voi irrota, jos osaat tehdä vetoomuksestasi mahdollisimman persoonallisen. Hyviä tapoja arvostetaan aina. Pyydä sis hakemuksesi päätteeksi kohteliaasti mahdollisuutta päästä haastatteluun.

Haastattelu

Haastatteluun mennessä vaikein on jo saavutettu, olet ylittänyt työnantajan huomiokynnyksen. Monet jännittävät silti työhaastattelua eniten koko työnhakuprosessissa - usein turhaan. Haastattelu on se hetki, jolloin voit näyttää työnantajalle olevasi hyvä tyyppi.

Muutamalla yksityiskohdalla käännät hermostuksen helposti eduksesi. Kaikki lähtee kädenpuristuksesta. Ellei haastattelija aktiivisesti tule kättelemään sivua, mene itse hänen luokseen, ojenna kätesi tai tartu ojennettuun käteen rauhallisesti mutta reippaasti. Jäntevä puristusote ja katse silmiin viestivät itsevarmuuttasi, jota jokainen työantaja arvostaa.

Anna haastattelijan johdatella tapahtumien kulku, hän luultavasti pyytää sinua istumaan ja aloittaa haastattelun. Koska lukioikäisillä työnhakijoilla ei usein ole vielä työkokemusta, haastattelija yrittää muilla tavoin selvittää, miten toimit ryhmässä tai menettelet ongelmatilanteissa.

Jos sinulla on aikaisempaa työkokemusta, voit mainita ottaneesi mukaan työtodistukset varmuuden vuoksi. Voit ennakoida haastattelijan kysymyksiä pohtimalla, mitkä ovat omat vahvuutesi ja mahdollisuutesi työntekijänä. Mieti kaksi tai kolme argumenttia perusteluineen. Tärkeää on ylipäätänsä osoittaa, että olet pohtinut omaa uraasi; kuten mitä haluat tehdä lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä.

Myös heikkouksia kysytään usein. Kukaan ei ole täydellinen, joten on turha edes lähteä esiintymään virheettömänä työntekijänä. Kuten vahvuuksien kohdalla, mieti ennakkoon omat heikkoutesi. Toisaalta heikkoudetkin voi pukea muotoon "haluaisin erityisesti kehittää kärsivällisyyttäni tarkkuutta vaativissa tehtävissä". Haastattelija ei aina edes halua saada selville vastausta vaan hän tutkii sitä, miten reagoit kysymykseen. On kypsyyttä tuntea omat heikkoutensa ja vahvuutensa.

Monet vierastavat itseensä markkinointia haastattelutilanteessa. Muista, ettet myy itseäsi vaan osaamistasi. Ole myös rehellinen, ja sinulla ei ole mitään jännitettävää jos todella puhut itsestäsi.

Lähteet:

Jussi Palmen ja Varpu Salo: Täydellinen opas työnhakijalle, Improbatur (1/08) - Lehden jutun asiantuntijana on toiminut Ansa Haataja, Turun työvoimatoimiston työhakukeskus Job Cafésta.