Digitaalisten tv-lähetysten vastaanottoon tarvitaan digitaalinen vastaanotin. Nykyistä televisiota ei tarvitse kuitenkaan heittää pois eli se toimii myös jatkossa, kunhan siihen hankkii lisälaitteen eli digisovittimen. Lisälaitteesta käytetään myös nimeä digiboksi. Digiboxin tärkein valintakriteeri: minkälaisessa tilassa sitä on tarkoitus käyttää ja mitä kytkentävaihtoehtoja on olemassa. Standardit:
- DVB-T -standardi Antennivastaanottoon
- DVB-C -standardi Kaapelivastaanottoon
- DVB-S -standardi Satelliittivastaanottoon
Osa digiboxeista tukee myös useampia standardeja samassa laitteessa.
Ota huomioon myös, että tulevaisuudessa saatat esimerkiksi asua eri
ympäristössä, jolloin useampi-standardinen boksi säästää ongelmilta.
Liitännät Mikäli tarkoituksena ei ole käyttää videoita, muita ulkoisia
tallennuslaitteita tai saavuttaa mahdollisimman hyvää kuvanlaatua voit
hypätä tämän kohdan ylitse varmistamalla että televisiosta ja
digiboxista löytyy scart-liitin. Mikäli käytössänne olevasta televisiosta ei löydy sisääntuloa
videosignaalille, mutta ainoastaan antenniliitäntä, on varmistettava,
että digiboxista löytyy rf-modulaattori, joka osaa lisätä lähetteen
joukkoon digikanavan. Seuraavaksi on hyvä varmistaa, että ostamasi digiboksi tukee
liitäntöjä, joita tulet jatkossa käyttämään. Yleensä television ja
digiboxin liitäntänä käytetään scart-liitintä, muita
signalointivaihtoehtoja ovat:
- RGB
- S-Video
- CVBS eli komposiitti
- YUV eli komponentti
Digitaalista vaihtoehtoa odotellessa näistä yleisen mielipiteen
mukaan parhaimpana pidetään RGB:tä, sekä komponentti ratkaisua, mutta
tämä on huomattavan laitekohtaista. Pääsääntöisesti tulisi välttää
komposiitin käyttöä, mikäli muita vaihtoehtoja on käytettävissä. Käytettävä liitäntä / signalointi voi myös vaikuttaa esim. kuvasuhteen
tunnistamiseen ja olisi näin ollen järkevää kokeilla etukäteen. On huomioitavaa, että vaikka laite tukeekin tiettyä signalointia ja
siinä on tiettyjä liittimiä, eivät kaikki signaloinnit välttämättä ole
käytössä kaikissa liittimissä, esimerkiksi kaikissa SCART-littimissä ei
ole RGB ulostuloa. Muita mahdollisia käytettäviä liitäntätyyppejä ovat:
- RCA (Video / Audio)
- S-Video (Video)
- DVI (Video)
- HDMI (Video / Audio)
- Toslink (Audio)
Käytännössä Digiboxissa tulisi olla riittävästi liitäntöjä, jotta se
voidaan kytkeä tarvittaviin tallennuslaitteisiin, näyttöihin ja
audiolaitteisiin. Näiden lisäksi tulee miettiä kokonaisuutta ja sitä
onko tarpeen viedä joku signaali digiboxin läpi laitteelta toiselle. Näin ollen tässä yhteydessä on hyvä ottaa huomioon myös muut
AV-laitteet ja niiden tarvitsemat liitännät, sekä läpiviennit.
Läpivientien osalta erikseen kannattaa mainita Teksti-TV:n läpivienti,
jossa laitteiden osalta on eroja. Ominaisuudet Jotkut laitteet tukevat teksti-tv ominaisuutta ja näissä toteutuksissa
on myös huomattavia eroja. Onkin syytä miettiä halutaanko käyttää
television omaa vai digiboxin teksti-tv:tä. Jos valinta päätyy
televisioon, on digiboxin tuettava läpivientiä käytettävän liitännän
kautta. Muita ominaisuuksia ovat mm. Supertekstitv, jne. MHP toteutukset, EPG,
jne. Mikäli näitä haluaa, on niiden toimintaan syytä tutustua
laitekohtaisesti. Laitteiden toteutuksissa on huomattavia eroja ja nämä liittyvät sekä
ulkoasuun että toimintaan. Ulkoasun osalta merkittävin on
käyttöliittymän ja EPG:n selkeys ja toiminnan suhteen kanavanvaihtoon
liittyvä viive. Kaukosäätimen selkeys on tietysti yksi asia, johon
kannattaa kiinnittää huomiota.
Digiboksin päivittäminen
Laitteiden päivitys voi tapahtua joko antennisignaalin välitykselle
eli OTA:lla tai tietokoneella. Se, että laitevalmistaja mainostaa OTA
päivitystä ei takaa, että niitä on koskaan saatavilla antenniverkosta
siellä alueella laitetta käytetään. Mikäli tarkoitus on käyttää pelkkää
OTA päivitystä on syytä varmistaa, että päivityksiä tulee saataville
tai turvautua tarvittaessa laitevalmistajan tai maahantuojan
päivityspalveluun. Tietokoneen osalta kannattaa varmistaa
yhteensopivuuskriteerit. Jotkut digiboxit mahdollistavat myös laajennuksien asentamisen. Näillä
laajennuksilla on mahdollisuus saada huomattavasti
lisätoiminnallisuuksia ja muokata laitteen toimintaa tarpeen mukaan.
Joissakin tapauksissa laitteen käyttöjärjestelmääkin on mahdollista
muokata tai vaihtaa kokonaan ja näin käyttäjäyhteisö pääsee myös
muuttamaan laitteen perustoiminnallisuuksia. Salauksenpurku Salattujen kanavien katsomiseen tarvitaan Suomessa Conax-moduuli, joka
voi olla joko oletuksena laitteessa mukana tai sitten laitteessa
saattaa olla Common Interface -korttipaikka, johon voi hankkia erikseen
Conax-lukijan. Tietyt kaapelitelevisio-operaattorit lähettävät myös normaalisti
salaamattomat kanavat salattuina, jolloin Conax-lukija ja
ohjelmakortti, operaattorilta ovat väistämättömiä hankintoja. Tallentavat Digiboxit Tallentavien digiboxien kanssa vastaan tulee muutama yksityiskohta lisää. Tallennuskapasiteetti on tietysti suoraan verrannollinen laitteen
kiintolevyyn kokoon. Mikäli on nähtävissä, että kapasiteetti ei riitä,
vaihtoehtoina voi kasvattaa kapasiteettia levyä vaihtamalla tai muilla
keinoin, esimerkiksi sisällön siirtämiseen tietokoneelle. Useat digiboxit sisältävät USB-liitännän tietokoneen kytkemistä varten,
mutta se voi olla ainoastaan yksisuuntainen, mikä mahdollistaa
nauhotteiden siirtämistä vain digiboksista tietokoneelle. Tallentavien digiboxien virittimien lukumäärä vaihtelee ja tällä tavoin
saavutetaan joko useampien eri lähteiden toiminta (DVB-T, DVB-S jne.)
ja/tai useampien kanavien samanaikainen nauhoitus tai katselu.
Käytettävä tekninen toteutus vaikuttaa myös siihen, kuinka monta
kanavaa voidaan käsitellä samaan aikaan.
Lopuksi
Digiboksien kanssa on syytä varautua yhteensopivuusongelmiin,
esimerkiksi ostamalla tuote avokaupalla tai vastaavalla
palautusoikeuden sisältävällä hankintamuodolla.
Lähteet:
http://www.digitv.fi/
http://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=40997
http://www.plusnapa.fi/dp473/?q=node/414
|